Mitä ovat pehmeät taidot?
Pehmeät taidot (eng. soft skills) ovat erilaisia taitoja, ominaisuuksia ja toimintamalleja, jotka kytkeytyvät ihmisen persoonallisuuteen ja kognitiiviseen kyvykkyteen. Nämä yksilölliset ominaisuudet muovaavat käyttäytymistämme, sekä sitä miten kommunikoimme ja olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Pehmeät taidot vaikuttavat tapaamme lähestyä ongelmanratkaisua, ajatella luovasti sekä siihen, kuinka hyvin sopeudumme muutokseen ja uusiin tilanteisiin. Nopea teknologinen kehitys on johtanut pehmeiden taitojen merkityksen kasvuun työelämässä ja tänä päivänä yhä useammat työnantajat etsivät tapoja pehmeiden taitojen tehokkaseen mittaamiseen rektyrointiprosessin aikana.
Esimerkkejä pehmeistä taidoista:
- Kriittinen ajattelu
- Kommunikaatio
- Ongelmanratkaisu
- Empatia
- Vakuuttavuus
- Ajanhallinta
- Sopeutuvuus
- Luovuus
- Konfliktien hallinta
- Yhteistyötaidot
Soft skills & hard skills
Pehmeät taidot edustavat ominaisuuksia, jotka ovat tietyiltä osin sisäsyntyisiä. Ne ovat luontaisia taitoja, osa persoonallisuutta, mutta niitä on mahdollista myös kehittää. Pehmeät taidot ovat arvokkaita työelämässä sillä ne ovat siirrettäviä taitoja. Tämä tarkoittaa sitä, että ne eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn työtehtävään tai rooliin, kuten on monien kovien taitojen kohdalla. Pehmeät taidot ovat hyödyllisiä kaikille työelmän alueille työtehtävästä riippumatta.
Kovat taidot sen sijaan ovat taitoja ja kykyjä, jotka on hankittu opiskelun ja kokemuksen kautta. Tyypillisiä esimerkkejä kovista taidoista ovat taidot ja taustatiedot jotka yleensä löytyvät CV:stä. Tällaisia ovat muun muassa koulutus, kielitaito ja tietotekninen osaaminen. Kovat taidot ovat helpommin määriteltävissä ja mitattavissa kuin pehmeät taidot ja ne ovat usein myös taitoja, jotka ovat helpommin opetettavissa.
Muuttuvat työmarkkinat
Kovat taidot ovat toki edelleen tärkeitä työelmässä. Ne määrittävät perusedellytykset ja luovat pohjan työn tekemiselle useimmissa asiantuntijatehtävissä. Kovat taidot ovat kuitenkin hyödyttömiä ilman sopivia pehmeitä taitoja, jotka määrittävät sen miten henkilö tekee työnsä, miten hän pysyy motivoituneena ja kuinka menestyksekkäästi hän lopulta työtehtävässä suoriutuu. Pehmeät taidot ennustavat tutkimusten mukaan työssä suoriutumista huomattavasti korkeammalla tasolla kuin kovat taidot.
Linkedin:n kyselyn mukaan 92% HR- ammattilaisista ja rekrytoivista esihenkilöistä on sitä mieltä, että pehmeät taidot merkitsevät rekrytoinnissa enemmän kuin kovat taidot, ja 89% sanoo, että virherekrytoinneissa on kyse oikeanlaisten pehmeiden taitojen puuttumisesta.
Tarkastellaan seuraavaksi hieman tarkemmin sitä, mikä on johtanut pehmeiden taitojen merkityksen korostumiseen työelämässä ja rekrytoinnissa.
1. Teknologinen kehitys
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet yrityksille entistä tehokkaampia ja parempia
liiketoimintaprosesseja. Teknologia ja automaation lisääntyminen ovat korvanneet osan ihmisen teknisten taitojen tarpeesta, mikä on nostanut pehmeät taidot keskeiseen asemaan työpaikalla. Kovat taidot määrittävät tekniset perusedellytykset tietyn työtehtävän suorittamiseen, mutta pehmeät taidot määrittävät sen, miten teemme työtä ja kuinka toimimme osana työyhteisöä.
Työtehtävien luonteen muuttuessa kovien taitojen merkitys vähenee ja pehmeiden taitojen merkitys korostuu.Yritysten, jotka haluavat pysyä kilpailukykyisinä alati muuttuvassa maailmassa on kyettävä löytämään työntekijöitä, jotka mukautuvat uusiin tilanteisiin, ja joilla on halua sekä kykyä oppia ja omaksua uusia asioita.
2. Uudenlaiset tarpeet ja vaatimukset
Uudet sukupolvet vaikuttavat väistämättä työmarkkinoihin. Vuoden 1995 jälkeen syntyneitä kutsutaan Z-sukupolveksi ja tämän sukupolven siirtyminen työelämään tarkoittaa uudenlaisia näkemyksiä ja toiveita työpaikkoja, sekä työnantajia kohtaan. Henkilökohtainen kehitys, joustavuus, avoin viestintä ja uudenlaiset arvot ovat asioita, joita yritysten on kyettävä tarjoamaan entistä tehokkaammin nuorille tänä päivänä. Uudet sukupolvet asettavat uudenlaisia odotuksia myös esimiestyötä kohtaan.
3. Työelämän uusi normaali
Koronaviruspandemia mullisti (työ)elämämme. Toimistotyötä tekevät siirtyivät suurelta osin etätöihin ja pandemia muutti myös yritysten rekrytointikäytännöt kertaheitolla. Etätyö on tullut jäädäkseen, mikä avaa työnhakijoille sekä yrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, kun työ ei ole enää vahvasti paikkaan ja aikaan sidottua. Uudessa normaalissa pärjäävät parhaiten ne, jotka ovat avoimia muutokselle ja sopeutuvat helposti uusiin tilanteisiin. Tämä pätee niin työntekijöihin, kuin yrityksiinkin.
4. Uudenlaiset tavat rekrytoida
Rekrytointi on pitkään ollut hyvin CV-vetoista ja koulutukselle, kokemukselle sekä koville taidoille on asetettu tietyt kriteerit. Tänä päivänä työpaikkailmoituksista iso osa on omistettu pehmeiden taitojen kuvaamiseen ja työnantajat korostavat niiden merkitystä. ”Etsimme luovaa, ongelmanratkaisukykyistä ja hyvät kommunikaatiotaidot omaavaa tiimipelaajaa joukkoomme. Olet nopea oppimaan ja sopeudut hyvin nopeastikin muuttuviin tilanteisiin”. Kuulostaako tutulta? Työpaikkailmoituksissa luetellaan liuta pehmeitä taitoja jotka ovat tärkeitä työtehtävässä menestymisen kannalta, mutta miten näitä taitoja sitten voidaan konkreettisesti mitataan rekrytointiprosessin aikana?
”Linkedin:n kyselyn mukaan 92% HR- ammattilaisista ja rekrytoivista esihenkilöistä on sitä mieltä, että pehmeät taidot merkitsevät rekrytoinnissa enemmän kuin kovat taidot, ja 89% sanoo, että virherekrytoinneissa on kyse oikeanlaisten pehmeiden taitojen puuttumisesta.”
Pehmeät taidot rekrytoinnissa
Psykometriset testit luovat pohjan tehokkaalle soft skills- perustaiselle rekrytoinnille. Persoonallisuusarvioinnit ja kognitiiviset kykytestit ovat tieteellinen ja objektiivinen tapa mitata pehmeitä taitoja ja parantaa rekrytoinnin osumatarkkuutta. Tuomalla pehmeät taidot mitattavalla tavalla osaksi rekrytointiprosessia voidaan tunnistaa työtehtävään ja yrityksen kulttuuriin parhaiten soveltuvat hakijat, sekä ennustaa työssä suoriutumista korkealla tasolla.
Perinteisesti psykometrisia arviointeja on yleensä hyödynnetty vasta rekrytointiprosessin loppuvaiheessa ja lähinnä vaativammissa asiantuntija- tai johtotason tehtävissä. Tänä päivänä on kuitenkin tarjolla arviointiratkaisuja, jotka ovat helppokäyttöisiä, kustannustehokkaita ja hakijaystävällisiä. Hyödyntämällä arviointeja heti rekrytointiprosessin alusta asti saadaan kerättyä arvokasta vertailudataa ja nostetaan rekrytointiprosessin objektiivisuutta merkittävästi.
Mitä voidaan mitata?
Persoonallisuus
Persoonallisuteen liityvät pehmeät taidot linkittyvät työssä suoriutumiseen, sillä ne määrittävät miten teemme työtä. Kovat taidot määrittävät vain sen, onko meillä tekniset perusedellytykset työn tekemiseen.
Kognitiivinen kyvykkyys
Kognitiivinen kyvykkyys märittää kuinka tehokaasti teemme päätöksiä ja valintoja. Ihmiset päättelevät, analysoivat, ratkaisevat ongelmia ja arvioivat tilanteita työssään – kaikki pehmeitä taitoja, jotka liittyvät kyvykkyyden eri tasoihin.
Tunneälykkyys
Tunneäly kertoo kuinka hyviä olemme ymmärtämään, aistimaan ja hallitsemaan sekä omia, että toisten
tunnetiloja. Tunneäly auttaa meitä käsittelemään työn henkisiä vaatimuksia.
Arvot & Motivaatio
Suoriudumme hyvin kun arvomme ja motivaatiotekijämme vastaavat työn tavoitteita, haasteita ja palkitsevuutta, sekä työpaikan kulttuuria. Nämä pehmeät taidot määrittävät, haluammeko tehdä työn.
Clevry on soft skills- perustaisen rekrytoinnin edelläkävijä. Autamme asiakkaitamme ympäri maailman rekrytoimaan paremmin tuomalla pehmeät taidot mitattavalla tavalla osaksi jokaista rekrytointiprosessia. Clevryn kehittämän soft skills- alustan kautta arvioidaan kuukausittain yli 100 000 kandidaattia.
