Miksi työntekijöitä haetaan ”nimettömille asiakasyrityksille”? Onko työpaikka oikeasti olemassa? Mitä yrityksellä on salattavaa, kun ei halua rekrytoida yrityksen nimellä?
Olemme huomanneet tämän aiheen herättävän keskustelua aika ajoin ja haluamme tarjota tähän vastauksen. Olemme Studentwork, nuoriin osaajiin erikoistunut henkilöstöpalvelualan yritys. Haemme välillä työntekijöitä niillekin yrityksille ja asiakkaille, jotka haluavat pysyä nimettöminä prosessin alkupäässä. Miksi näin?
1. Brändin tuntemattomuus, tunnettuus tai oma vahva brändi
Suomi on pullollaan yrityksiä, joita kaikkia ei kuitenkaan tunneta, vaikka he tekisivätkin toinen toistaan innovatiivisempia ja siistimpiä asioita. Kuvittele yritys, joka saattaa olla markkinajohtaja jollain nimetyllä osa-alueella, mutta heillä ei ole ollut resursseja brändin rakentamiselle oman alan ulkopuolella. Resurssit on haluttu käyttää mielummin esimerkiksi ydintuotteen tai -prosessien viilaukseen. Suomessa on paljon tämän tyyppisiä ”helmiä”, joilla on töitä tarjolla, mutta he eivät tavoita osaajia tuntemattomuutensa tai vaikkapa vaatimattomien nettisivujen tai organisaatiorjärjestelyjen vuoksi.
Edellisen syyn vastakohtana on myös toinen ääripää: brändi on niin haluttu, että hakemuksia sataa ovista ja ikkunoista, vaikka vaadittua osaamista ei hakijoilla olisi lähimainkaan. Myös siis ns. mediaseksikkäät yritykset saattavat pysytellä usein haun alkupäässä nimettöminä, sillä he haluavat oikeasti löytää tarvitsemansa osaajan eikä brändin perässä hiihtäjiä tai ison yrityksen etuja havittelevia. Tällaisen ison massan läpikäynti on raskasta eikä yrityksen tunnettuus ole rekrymarkkinoinnin varassa, joten he eivät välttämättä koe tarvitsevansa lisänäkyvyyttä, jonka avoin työpaikka monesti tuo.
Kolmas meidän kohtaama esimerkki liittyen asiakasyrityksen brändiin on tilanteissa, että joissakin yrityksissä on niin vahva oma brändi, ettei haluta muiden yritysten koskevan siihen lainkaan. On tarkkaan määritelty brändin käyttö ja muut yksityiskohdat. On yksinkertaisesti liian kova huoli siitä, että viesti tulee ”väärin” ulos. Siksi joillain yrityksillä saattaa olla tiukka linjaus siitä, ettei yrityksen nimeä eikä logoa saa muut yritykset käyttää lainkaan, edes referenssinä.
2. Tarve on, mutta byrokratia hidastaa
On myös yrityksiä, joiden sisäiset kankeudet hankaloittavat resursoinnin järkevöintiä. Töitä on, mutta rekrytointilupa on vielä kymmenennellä kierroksella sisäisesti hyväksyttävä. Näissä tilainteissa saatetaan yrityksen sisällä sopia, että resursointi hoidetaan kuntoon ulkoisen toimijan avustuksella. Olemassa olevien työntekijöiden kädet ovat täynnä tekemistä, ja samanaikaisesti rekrytointien lupa-asiat kestävät yksinkertaisesti liian pitkään. Tänä päivänä asiakkaat pystyvät viemään ostoprosessin pitkälle ilman, että toimittava yritys on välttämättä edes tietoinen tulevasta kaupasta. Tämä saattaa tarkoittaa hyvin nopeaa suurempaakin tilausta, johon ei ole osattu varautua. Tänä päivänä ei ole lainkaan tavatonta, että kaupantekoon otetaan myyjä mukaan vasta loppumetreillä. Tällaisessa tilanteessa henkilöstöresurssitarve saattaa yllättää yrityksen. Byrokraattisemmassa yrityksessä saattaa siis hyvin tulla tilanne, että projektin aloitus myöhästyy resurssipulan vuoksi, jos vasta tilauksen realisoituessa laittaa rekrytointilupahakemuksen kiertoon. Tällöin monesti yrityksissä myönnetään sisäisesti lupa ostaa resurssi ulkoa, vaikkei rekrytointilupa ole vielä käsissä. Rekrytointikiintiö saattaa olla myös jo sille vuodelle täynnä, sillä resurssitarvetta ei ole osattu budjetoida etukäteen.
3. Ollaan valmiita palkkaamaan heti tekijöitä, mikäli löytyy SE helmi
Yrityksillä, etenkin IT-alalla, on paineita löytää taitavia tekijöitä. He saattavat tunnustella markkinaa, mutta eivät halua hämmentää liikaa sisäisiä työntekijöitä ”jatkuvalla rekrytoinnilla”. Työpaikka on olemassa ja kaikki valmiudet palkkaukseen on, kunhan yritys löytää itselleen juuri sen oikean. Monesti tällaisessa tilanteessa olevat yritykset haluavat kääntää kaikki kivet ja testata myös meidän alan tekijöiden verkostot ja lisänäkyvyyden tuomat kanavat. Yritykset haluavat siis varmistaa, että ovat tehneet kaiken mahdollisen uuden työntekijän etsinnässä. Heillä on saattanut myös olla oma haku aikaisemmin tai samaan aikaankin käynnissä juuri tästä syystä, mutta eivät halua hämmentää hakijoita hakemalla yrityksen nimellä myös ulkoisen toimijan avulla. Heillä on myös saattanut juuri päättyä oma haku, mutta eivät olekaan löytäneet sen kautta sopivaa tekijää, ja he haluavat vielä katsoa tilanteen loppuun kumppanin avulla.
4. Ei haluta hämmentää yrityksen omia työntekijöitä
Yrityksellä saattaa olla joku suurempi projekti tiedossa, mutta halutaan varmistaa ensin, että saadaan tarvittava resursointi kuntoon projektin varalle. Tällaisissa tilanteissa ei ymmärrettävästi haluta hämmentää yrityksen sisäisiä työntekijöitä sillä, että lähdetään nimellä etsimään esimerkiksi jonkin uuden osa-alueen tekijöitä. Yritys haluaa siis rauhassa tunnustella tilannetta ja mahdollisuuksia.
5. Yrityksellä on aidosti kova kiire
Yrityksen sisäiset resurssit eivät välttämättä riitä hoitamaan rekrytointiprosessia alusta loppuun laadukkaasti tarvittavalla aikataululla. Tämän vuoksi toimeksiannot halutaan monesti ulkoistaa, jotta laatu säilyy rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa. Nimettömänä halutaan toimia siksi, että HR-osastolla tai rekrytoivalla esimiehellä ei oikeasti ole aikaa vastata avoimen työtehtävän yhteydenottoihin ja kyselyihin tai osaamista hoitaa rekrytointiprosessi hakijaystävällisesti alusta loppuun. Näin yritykset ohjaavat kaikki yhteydenotot valitulle kumppanille ja he saavat itse meidän ammattitaidolla arvioidut ja tehtävään potentiaalisimmat kandit työhaastatteluun. Tällöin he eivät joudu huolehtimaan prosessin kulusta ja läpiviennistä vaan voivat keskittyä omaan liiketoimintaansa.
Kuten ylläolevista syistä näemme, niin loppupeleissä tällaisissa ”nimettömissä” työpaikoissa ei ole taustalla sen kummempaa salamyhkäisyyttä vaan ihan aitoja syitä. Sovimme aina asiakkaan kanssa tapauskohtaisesti, että missä vaiheessa hakijoille saadaan kertoa asiakasyrityksen nimi. Useimmiten se tapahtuu jo puhelinhaastattelussa, mutta viimeistään ensimmäisessä haastattelussa täällä meidän tiloissamme. Lisäksi meillä on paljon pitkäaikaisia kumppaneita ja tunnemme hyvin heidän liiketoimintansa. Tämän vuoksi saatamme sopivan osaajan vastaan tullessa esitellä tekijän, vaikka avointa hakua kauttamme ei olisikaan. Emme kuitenkaan esittele eteenpäin ketään, jolta emme ole lupaa tähän saaneet.
Kaikkien avointen työpaikkojen taustalla on siis olemassa oikea työpaikka, ja meidän tehtävä on löytää siihen oikea osaaja!
VUODEN 2021 -TUTKIMUKSEN TEEMANA ON PEHMEÄT TAIDOT
Pehmeiden taitojen merkitys korostuu tulevaisuuden työpaikoissa, kun teknologia korvaa osan ihmisten teknisistä taidoista. Raportin tavoitteena on antaa lukijalle syvällinen katsaus siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten ja nuoren sukupolven osaajien kohtaamiseen työelämässä onnistuneesti.
