Henkilöarviointi on menetelmä, jolla pyritään ymmärtämään ihmisen persoonallisuutta, taitoja ja motivaatiotekijöitä ja miten ne vaikuttavat työssä menestymiseen. Se on rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen työkalu, jonka avulla voidaan tehdä perusteltuja ja datapohjaisia päätöksiä siitä, kuka sopii parhaiten tiettyyn tehtävään ja millaista tukea työntekijät voivat tarvita kehittyäkseen roolissaan. Tässä artikkelissa perehdymme siihen, mitä henkilöarviointi pitää sisällään ja miksi se on tärkeä osa modernia työelämää.
Miten henkilöarviointi toimii?
Perinteisesti henkilöarviointi on tarkoittanut ulkoisen konsultin teettämää, useamman tunnin mittaista arviointikokonaisuutta, johon kuuluu psykometrisia testejä, simulaatiotehtäviä, ryhmätehtäviä ja haastatteluja. Tällainen kokonaisuus on työnhakijalle raskas ja yritykselle kallis toteuttaa, ja tänä päivänä yhä useampi organisaatio onkin alkanut toteuttamaan online-henkilöarviointeja sisäisesti modernin arviointialustan kautta.
Monesti törmää kuitenkin vielä siihen harhaluuloon, että henkilöarviointeja saisi toteuttaa vain psykologi. Mikää laki tai asetus ei sitä Suomessa vaadi, vaan henkilöarviointeja saa toteuttaa kuka tahansa asianmukaisen käyttökoulutuksen ja luotettavaa arviointityökalua hyödyntävä henkilö. Tyypillisesti tällaisia ovat organisaatioissa sisäiset HR- ja rekrytointiammattilaiset.
Olipa toteuttamistapa mikä tahansa, tausta-ajatus on sama. Henkilöarviointi on tieteellinen lähestymistapa, jolla pyritään selvittämään hakijoiden työpersoonallisuutta, kognitiivisia kyvykkyyksiä, kulttuurisopivuutta sekä motivaatiotekijöitä parhaan osaajan tunnistamiseksi avoimeen työtehtävään.
Miksi henkilöarviointia käytetään?
Henkilöarviointi antaa syvällisempää tietoa hakijoista ja tuo tieteellistä tietoa henkilövalinnan tueksi.
Vähentää rekrytointiriskiä
Rekrytointi on usein iso investointi, ja väärä valinta voi tulla kalliiksi. Henkilöarvioinnin avulla voidaan vähentää riskiä siitä, että henkilö ei sovikaan tehtävään tai yrityskulttuuriin. Kun päätöksiä tehdään perusteellisen analyysin pohjalta, virherekrytointien todennäköisyys pienenee.
Parantaa henkilöstön ja organisaation suorituskykyä
Henkilöarviointien avulla voidaan tunnistaa henkilön vahvuudet ja kehityskohteet, mikä auttaa kohdentamaan koulutusta ja resursseja oikeisiin asioihin. Tämä voi johtaa tehokkaampaan toimintaan, kun ihmiset työskentelevät rooleissa, joissa heidän vahvuutensa pääsevät esille.
Tukee monimuotoisuutta ja tasapuolisuutta
Arvioinnit vähentävät kognitiivisten vinoumien vaikutusta rekrytoinnissa, sillä ne antavat objektiivisen näkemyksen henkilön kyvyistä ja persoonallisuudesta. Tämä auttaa varmistamaan, että päätöksiä tehdään taitojen ja potentiaalin perusteella, ei esimerkiksi iän, sukupuolen tai taustan mukaan.
Edistää työntekijöiden kehitystä ja sitoutumista
Henkilöarvioinnit voivat toimia tukena myös työntekijöiden kehityspolkujen suunnittelussa. Arvioinnit auttavat tunnistamaan työntekijän potentiaaliset urapolut ja kehitysalueet, mikä voi parantaa työntekijän sitoutumista ja motivaatiota.
Mahdollistaa paremman tiimityön
Henkilöarviointien avulla voidaan rakentaa toimivampia tiimejä, joissa eri jäsenten vahvuudet ja persoonallisuudet täydentävät toisiaan. Tiimin jäsenten välisten erojen ja yhteensopivuuksien tunnistaminen voi parantaa tiimidynamiikkaa ja yhteistyötä.
Mitkä ovat yleisimmät henkilöarviointityypit?
Henkilöarvioinnissa käytettävät testit tarjoavat monipuolisen ja perusteellisen tavan ymmärtää hakijoiden ja työntekijöiden persoonallisuutta, taitoja ja motivaatiotekijöitä. Erilaiset testit antavat rekrytoijille ja esihenkilöille tietoa siitä, miten hyvin henkilö soveltuu tiettyyn tehtävään ja organisaation kulttuuriin sekä millaisia kehitystarpeita hänellä voi olla. Yleisimmät testityypit – persoonallisuustestit ja kykytestit – antavat kukin oman arvokkaan näkökulmansa hakijan tai työntekijän arviointiin.
Persoonallisuusarviointi
Persoonallisuusarvioinnilla kartoitetaan muun muassa henkilön luonteenpiirteitä, kommunikaatio- ja tiimitaitoja sekä työskentelytyyliä. Näillä testeillä voidaan arvioida, miten hyvin henkilö sopii organisaation kulttuuriin ja roolin vaatimuksiin. Arvioinnista riippuen samalla arvioinnilla voidaan mitata myös hakijan motivaatiotekijöitä, mikä keventää prosessia hakijalle, kun motivaatiokyselyitä ei tarvitse täyttää erikseen.
Kykytestit
Kykytestit mittaavat hakijan kognitiivisia kykvykkyyksiä, kuten numeerista ja verbaalista osaamista sekä loogista päättelykykyä. Testit valitaan aina roolin mukaan ja esimerkiksi taloushallinnon rooleissa hyödynnetään numeerisia testejä kun taas viestinnän rooleissa verbaalinen kyvykkyys on tärkeämmässä roolissa. Loogisen päättelykyvyn testi ennustaa tehokkaasti työssä suoriutumista missä tahansa roolissa, mutta usein sitä hyödynnetään varsinkin insinöörirooleihin.
Kuinka henkilöarviointi tukee työntekijän kehitystä?
Henkilöarviointi tukee työntekijän kehitystä tarjoamalla arvokasta palautetta yksilön vahvuuksista ja kehityskohteista. Tämä tieto voi auttaa työntekijöitä ymmärtämään omia taitojaan ja potentiaaliaan paremmin, mikä voi motivoida heitä kehittämään itseään edelleen.
Arviointituloksia voidaan käyttää myös henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien laatimiseen, jotka tukevat työntekijän ammatillista kasvua. Tämä voi sisältää koulutusta, mentorointia tai muita kehitysohjelmia, jotka auttavat työntekijää saavuttamaan uratavoitteensa.
Mitä hyötyä henkilöarvioinnista on työnhakijalle?
Henkilöarvioinnista on paljon hyötyä myös työnhakijalle. Arviointiprosessi antaa hakijalle arvokasta tietoa omista vahvuuksista, heikkouksista ja luonteenpiirteistä, joita voi hyödyntää niin työssä kuin urakehityksessäkin. Henkilöarvioinnin kautta hakija ymmärtää paremmin, millaisissa työtehtävissä hän todennäköisesti viihtyy ja menestyy parhaiten. Tämä auttaa tekemään tietoisempia ja pitkän tähtäimen uravalintoja, jotka tukevat ammatillista kasvua ja työssä viihtymistä. Lisäksi henkilöarviointi antaa hakijalle mahdollisuuden erottua rekrytointiprosessissa tuomalla esiin soveltuvuutta, joka ei välttämättä tule ilmi pelkän CV tai haastattelun perusteella. Näin arviointitulokset voivat parantaa hakijan mahdollisuuksia päästä tehtäviin, jotka vastaavat hänen potentiaaliaan ja osaamistaan.
